Wilhelm von Nottbeck

Nottbeck-suku

Nottbeck-suku oli alkuaan lähtöisin Saksasta. Bernhard Nottbeck toimi Münsterin kaupungissa Westfalenissa hovioikeuden prokuraattorina 1500-luvun loppupuolella puolisonaan Regina Tutelsz. Seuraava sukupolvi muutti Lyypekkiin ja sieltä taas seuraava sukupolvi Tallinnaan.

Wilhelm von Nottbeckin isä Carl Samuel Nottbeck (1779 - 1847) oli viidennen polven tallinnalainen. Hän solmi avioliiton 23.3.1809. Puoliso Charlotta Dorotea von zur Mühlen oli tallinnalaisen raatimiehen tytär, alkuaan saksalaista sukua hänkin. Perheen pojat Carl (1814 - 84) ja Wilhelm (1816 - 90) syntyivät Pietarissa. Vanhempi pojista Carl tuli isänsä jälkeen Finlaysonin tehtaan Pietarin konttorin johtajaksi ja nuorempi Wilhelm muutti Tampereelle valmistuakseen tehtaan johtajan tehtäviin.

Veljekset aateloitiin 19.12.1855. Carl von Nottbeckin osalta sukuhaara sammui, mutta Wilhelm von Nottbeck avioitui ja hänestä tuli seitsemän pojan isä.

Nottbeckien suuri talo Pietarissa sijaitsi Vasilinsaaressa. Kodissa vallitsi uskonnollinen henki. Nottbeckien kotikielenä Pietarissa oli saksa, mutta kodin ulkopuolella puhuttiin venäjää. Perheen pojilla oli jo varhain kotiopettajat.

Mengden-suku

Marie Elise Constance von Mengden oli syntynyt Liivinmaalla 23.4.1824 kreivi Georg Fredrik von Mengdenin ja hänen puolisonsa Anna Maria Constancen, o.s. von Gersdorff, tyttärenä. Suku oli saksalainen.

Marie Elise Constance kuului Baltian maiden ja Venäjän korkeimpaan aateliin. Sukulaisuussuhteidensa kautta hän oli läheisissä suhteissa Venäjän keisarilliseen hoviin.

Lapset

Carl Samuel (1848 - 1904)
Wilhelm Fredrik (1850 - 1928)
Edvard Alexander (1853 - 1939)
Peter Burchard (1858 - 1899)
Alexander Johan Ferdinand (1861 - 1900)
Ernst Friedrich Rembert (1864 - 1885)

Wilhelm Tampereella

Tampereelle Wilhelm Nottbeck saapui 20-vuotiaana nuorukaisena vuonna 1836.

Tampereella Wilhelm ryhtyi isännöitsijä Ferdinand Uhden rinnalla perehtymään tehtaan toimintoihin. Ennen siirtymistään tehtaan johtoon Nottbeck perusti puuvillatehtaan yhteyteen trikootehtaan. Jo vuonna 1836 olivat tehtaan uudet omistajat perustaneet Stocking Manufacture Tammerfors -nimisen sukkatehtaan, joka toimi puuvillatehtaan alaosastona. Sitä pidetään suomalaisen trikooteollisuuden alkuna. Wilhelm sai vuonna 1850 senaatilta tehtaalleen oman toimiluvan. Nottbeckin sukkatehtaasta tuli viralliselta nimeltään Tampereen trikootehdas.

Tehtaanjohtajana Wilhelm pyrki vaikeinakin aikoina saamaan tehtaansa tuotteille tunnustusta ja siten Finlaysonin nimeä tunnetuksi. Hänellä oli uskoa tulevaisuuteen. Finlaysonin lanka- ja kangasnäytteitä lähetettiin Euroopan maiden suurkaupunkeihin kilpailemaan englantilaisten ja muiden kuuluisien puuvillatuotteiden kanssa. Finlaysonin tuotteita palkittiin mitalein ja diplomein.

Työntekijöiden määrä kasvoi Nottbeckien aikana eli 1800-luvun loppuun mennessä 48:sta liki kahteen tuhanteen. Finlaysonista kehittyi hyvin toimiva, oma yhdyskuntansa. Monet toimenpiteet, jotka Finlaysonilla oli tehty työväen olojen parantamiseksi, on myöhemmin nähty kuuluviksi yhteiskunnalle. Finlaysonin ja Tampereen keskinäistä suhdetta kuvaa monesti käytetty nimitys Valtio kaupungissa.

Teksti on osittain lainattu Kyllikki Hirsjärven tekstistä; Ylhäistä elämää Tampereella/Tampere tutkimuksia ja kuvauksia 4. Lähteenä lisäksi: Kyllikki Helenius, "Wilhelm von Nottbeck ja Finlayson".