James Finlayson

Finlaysonin nuoruus

James Finlayson syntyi Skotlannin Glasgowissa vuonna 1771. Hän polveutui vaatimattomassa yhteiskunnallisessa asemassa olevista vanhemmista. Ei ole tarkkaan tiedossa, kuinka paljon koulusivistystä nuori James sai, mutta luultavimmin varsinaiset kouluopinnot rajoittuivat hyvin vähiin. Sen sijaan hän hankki itselleen perusteelliset tiedot käytännön alalla koneteknikkona.

Nuorukaisena Finlayson työskenteli glasgowilaisessa konetehtaassa. Tällöin hän tutustui kehruukoneisiin, mikä ratkaisi koko hänen elämänsuuntansa. Jotta tehdaskokemus muodostuisi mahdollisimman laajaksi, James Finlayson teki töitä useissa tekstiilitehtaissa ja toimi yhteen aikaan jopa suurehkon kehräämön johtajana.

Finlayson Pietariin

Mikä sai etevän miehen, jolle ennustettiin loistavaa tulevaisuutta Englannissa, siirtymään kauas pohjoiseen Tampereelle, joka 1800- luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä oli "kehnosti rakennettu kyläpahanen"?
Syy oli siinä, että Iso-Britannia kielsi ankarasti koneiden viennin ulkomaille uskoen siten säilyttävänsä ylivoimaisen herruuden maailman teollisuustuotteiden markkinoilla. Kun koneita ei voitu muualla tuottaa, palvelukseen otettiin englantilaisia ammattimiehiä, joita houkuteltiin heidän kotimaastaan suurenmoisin palkkalupauksin.

Vuonna 1798 perustettiin Pietariin "keisarilliset Aleksanterin manufaktuurilaitokset", joihin James Finlayson tuli konemestariksi. Todennäköisesti hän sai kuulla eräältä ystävältään ja maanmieheltään, tohtori John Patersonilta Tampereen suurista mahdollisuuksista kehittyä teollisuuskeskukseksi. Ennen kaikkea hän lienee kuullut Tampereen tarjoamasta vesivoimasta.

Finlayson Suomeen

Vuonna 1819 Patersonin teki matkan Suomeen Englannin raamattuseuran yliasiamiehen ominaisuudessa. Häntä saattoi Finlayson. Samana vuonna kävi Tampereella myös Venäjän keisari Aleksanteri I. Hän lienee Tammerkosken voimakkuuden nähtyään kääntynyt Patersonin puoleen, ja jälkimmäinen on todennäköisesti välittänyt keisarillisen vihjeen edelleen Finlaysonille. Oli miten oli, James Finlayson teki jo vuonna 1819 ratkaisevan päätöksensä voidakseen muuttaa ajatuksensa sanoista teoiksi.

Finlaysonin toiminta alkaa

Kun Finlayson oli saanut porvarioikeudet Tampereella, hän haki säädetyssä järjestyksessä senaatilta oikeutta rakentaa suunnittelemansa tehtaat. Senaatti antoikin marraskuun 8. päivänä vuonna 1820 privilegiokirjeen anomuksen johdosta.

Kesällä 1820 Finlayson ryhtyi viitoittamaan välttämättömien rakennusten paikkaa ja kanavaa, jota pitkin kaukonäköinen mies aikoi ohjata veden tehtaidensa voimarattaisiin. Finlaysonin aikomuksena oli ensin ryhtyä valmistamaan karstaus- ja kehruukoneita. Siksi oli ennen kaikkea rakennettava valimo ja konepaja sekä sen jälkeen tehdasrakennus tekstiilitavaratuotantoa varten.

Ennen vuoden 1821 loppua Finlaysonin valimo- ja työpajarakennukset olivat jo katon alla. Tarpeellisten koneiden, työkalujen ja sisustuksen hankkiminen osoittautui kuitenkin hankalaksi. Pystyvien ammattityöläisten puute lisäsi osaltaan vaikeuksia. Finlayson ymmärsi jo, että tehdastoiminnan aloittaminen kestäisi kauan.

Harjoittaakseen jotakin tuottoisaa toimintaa Finlayson aloitti vanhoja esikuvia noudattaen samanaikaisesti kotiteollisuuden, joka lyhyessä ajassa laajeni varsin huomattavasti ja joka tavallaan valmisti markkinoita hänen tuleville tehdastuotteilleen. Tässä työssä hänen apunaan oli pystyvä puoliso Margaret Finlayson.

Puuvillateollisuuden synty

Lupaavasta alusta oli kulunut tuskin kahta vuotta, kun vaikeudet alkoivat toden teolla. Koko valtiolainasumma sekä melkoinen osa Finlaysonin omista säästövaroista oli mennyt rakennustöihin.

Toisen valtiolainan edellytyksenä oli ollut, että Finlayson mitä pikimmin ryhtyisi puuvillankäsittelyyn. Vuonna 1827 saatiin valmiiksi kaksi kehruukonetta, toinen puuvillaa ja toinen villaa varten, sekä niihin kuuluvat karstaus- ja muut esivalmistuskoneet. Niin alkoi Suomen puuvillateollisuuden syntymävuosi, joksi voidaan kullanhohtoisin kirjaimin merkitä 1828. Silloin puuvillaa alettiin valmistaa Finlaysonin tehtaassa vesivoiman käyttämillä kehruukoneilla. Sitä mukaa kuin puuvillalangan kysyntä kasvoi, Finlayson lisäsi koneistojaan. Vuonna 1833 tehtaassa oli käynnissä jo kuudettasataa värttinää.

Puuvillatehtaan myynti

Ryhtyessään toimittamaan suurta teollisuusohjelmaansa Suomessa James Finlayson oli jo 50-vuotias. Hänen terveytensä oli jo silloin horjuva. Puolentoista vuosikymmenen ankaran ja epätasaisen taistelun jälkeen Finlayson halusi luovuttaa tehtaansa jollekin toiselle.

Maaliskuun 1. 1836 uudet omistajat, rääveliläinen kauppias Carl Samuel Nottbeck ja hovineuvos, tohtori Georg Adolf Rauch ottivat oston kautta haltuunsa tehdaslaitokset. Samalla päättyi James Finlaysonin toiminta Suomessa johtavana teollisuusmiehenä. James Finlayson ei kuitenkaan heti muuttanut pois maasta, vaan vaikutti kauppasopimuksen mukaisesti puuvillatehtaan neuvovana voimana parisen vuotta.

Teksti perustuu Oy Finlayson-Forssa Ab:n Yhdyslanka-lehdessä vuoden 1952 heinäkuussa julkaistuun artikkeliin.